• Barokki  oli taidesuuntaus, jota sävytti suurellisuus. Se käytti äärimmilleen venytettyjä muotoja ja selkeitä yksityiskohtia luomaan draamaa ja jännitettä kuvanveistossa, maalaustaiteessa, arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa, teatterissa ja musiikissa.

    Barokin aikakausi alkoi vuoden 1600 paikkeilla Roomassa, Italiassa, ja levisi sieltä lähes koko Eurooppaan ja Amerikan mantereelle.  Syrjäisessä ja köyhässä Suomessa ei barokista tiedetty paljonkaan.

    Barokin suosion takasi katolisen kirkon tuki. Trenton kirkolliskokouksessa oli päätetty, että taiteiden pitäisi viestiä uskonnollisia aiheita suoralla ja emotionaalisella osallistumisella. Katoliselle kirkolle barokkiarkkitehtuuri oli yksi vastauskonpuhdistuksen tärkeimpiä propagandavälineitä.

    Myös maallinen aristokratia näki barokin arkkitehtuurin ja taiteen dramaattisen tyylin keinona vaikuttaa vierailijoihin ja ilmaisemaan voittoisaa valtaa ja hallitsemista. Barokkipalatsit on rakennettu pihojen, etuhuoneiden, suurten portaikkojen ja vastaanottohuoneiden sarjojen ympärille mahtipontisuuden moninkertaistamiseksi. Samanlaisella tuhlailevalla ylenpalttisuudella yksityiskohtainen taide, musiikki, arkkitehtuuri ja kirjallisuus innostivat toisiaan barokin kulttuuriliikkeenä, kun taiteilijat tutkivat, mitä he saisivat luoduksi toistavista ja vaihtelevista kuvioista.

  • Gian Lorenzo Bernini syntyi Napolissa 7.12.1598. Kuvanveistäjän ammatin hän oppi isältään Pietro Berniniltä, joka kuului varhaisbarokin tärkeimpiin kuvanveistäjiin. Perhe muutti Roomaan 1605, ja kyseisessä kaupungissa Bernini asui kuolemaansa saakka. Veistoksissaan Bernini korosti liikettä ja vilkkautta, mikä ilmenee liehuvissa verhoissa, mahtipontisissa eleissä ja haltioituneissa kasvojen ilmeissä. Loistava, teatraalinen koristetyyli on pääasiassa Berninin kehittämä.

    Bernini oli myös erinomainen muotokuvantekijä. Hän onnistui vangitsemaan veistoksiin hetkellisen ja luonteenomaisen ilmeen. Kasvonilmeiden kuvaajana Bernini oli siis aikanaan ylivoimainen. Bernini ilmensi kuvanveistäjänä kaikkia mielenlaatuja eroottisesta aistillisuudesta ja uskonnollisesta hurmiosta majesteettiseen arvokkuuteen ja syvimpään suruun asti. Hän käytti teoksissaan vastakohtaisia materiaaleja ja pintakäsittelyä. Hän tavoitti veistoksissaan silmänräpäyksellisen, nopean liikkeen. Teoksillaan hän saavutti paavin suosion, joka seurasi häntä sitten kuuden eri paavin ajan.

    Bernini toimi jo nuorena sekä maalarina ja lavastajana että kuvanveistäjänä ja arkkitehtina. Maalarina ja lavastajana saatujen kokemusten vaikutus Berninin tyyliin näkyy ensiksikin maalauksellisten ja kulissimaisten elementtien käyttämisenä, jonka ansiosta hänen teoksensa muistuttavat taulua ja näyttämöä, ja toiseksi värillisten materiaalien näyttämisenä.957782.jpg  Berninin pyhän Teresan huomio on tyypillinen barokkiveistos. se on tunteisiin vetoava ja siinä on liikettä ja energiaa.

  • Kun Ranskan hallitsija alkujaan mieltyi Versailles'n pieneen kylään, siitä tuli vain hovin metsästyspaikka. Myöhemmin paikalle rakennettiin Ludvig XIII:n metsästyslinna, mutta hänen poikansa Ludvig XIV mieltyi paikkaan niin suuresti, että hän päätti rakennuttaa paikalle mahtavan palatsin. Se antoi hänelle myös mahdollisuuden näyttää valtansa sekä päästä pois ahdistavasta Pariisista ja siirtää kaikki tärkeät henkilöt, ystävät ja vihamiehet, läheisyyteensä.

    Ludvig XIV määräsi rakennustyöt aloitettavaksi pääarkkitehti Louis Le Vaun johdolla. Palatsin tuli olla suuri ja mahtava, tulevan isäntänsä veroinen. Rakentaminen tapahtui 36 000 työntekijän avulla, eikä kansan rahoja säästelty. Rakennustyöt kestivät yhtämittaisesti yli 20 vuotta, minkä jälkeenkin palatsia on ajan kuluessa useasti paranneltu ja laajennettu. Lopulta vuonna 1682 tästä palatsista tuli Aurinkokuninkaan ja koko hänen hovinsa asuinpaikka.

    Versailles'sta tuli yksi Euroopan loisteliaimmista linnoista; se on yli 400 metriä pitkä ja siinä on noin 1300 huonetta. Palatsi on rakennettu barokkityyliin ja se on koristeltu pienintä yksityiskohtaa myöten. Huonekalutkin ovat huimaavan kauniita pronssilla ja kullalla koristeltuja arvoesineitä, joiden tekemiseen saattoivat puusepät kuluttaa useita vuosia. Palatsin kuuluisimmat huoneet ovat kuninkaan asuinhuone ja Peilisali, jonka seinät kuningas päällysti loisteliain peilein, jotta näkisi oman kuvansa heijastuvan kaikkialle, missä hän kulki. Palatsi sisältää myös oman kappelin ja yksityisteatterin.961631.jpg                                 Versailles

  • Bartolome Esteban Murillo (1618-1682) oli Espanialainen taiteilija.

  • Diego Rodríguez de Silva y Velázquez, syntyi 1599 ja kuoli 1660, oli espanjalainen barokkitaiteilija. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat muotokuvia. Kamarineidot tai Hovinaisia, Las Meninas, kuvaa nuorta prinsessa Margaritaa hoviväkineen; joukossa näkyy myös taiteilija. Peilissä heijastuu Espanjan kuningaspari.

    1800-luvulla realistit ja impressionistit "löysivät" Velasquezin, ja muun muassa Edouard Manet otti vaikutteita hänen töistään. Pablo Picasso ja Salvador Dalí tekivät toisintoja Velázquezin maalauksista.

  • Porvariston suosiman barokkitaiteen aiheet arkipäiväistyivät taulujen hintojen laskiessa. Uutena aiheena syntyi laatukuvamaalaus, jonka aihepiiri koostui oman aikansa arkielämän kuvauksista. Tyypillisiä aiheita olivat esimerkiksi intiimit kohtaukset keskiluokkaisista interiööreistä ja koomissävyiset kuvaukset kyläkapakoista. Suosittuja aiheita olivat myös maanläheiset paikalliset maisemat, muoto- ja henkilökuvat sekä asetelmat, joista kehittyi itsenäinen aihe 1600-luvulla.

  • Hollantilainen taidemaalari ja -graafikko Rembrandt van Rijn (1606-1669) oli loistokas taidemaalari ja piirtäjä, mutta myös yksi historian taiturimaisimmista taidegraafikoista. Rembrandtin tuotantoon kuuluu lähes 300 grafiikanteosta.

  • Toisinaan Hollannin asetelmamaalauksissa oli vanitas, joka oli varoitus katsojalle, jotta hän ei ryhtyisi hulluttelemaan jokapäiväisen elämän aisteja houkuttelevien mukavuuksien kanssa. Toisissa asetelmissa saattoi olla piilotettuna raamatullisia teemoja.

    Vanitas oli osa laajempaa aihepiiriä, jota kutsuttiin sanaparilla memento mori. Tämän latinankielisen sanonnan voisi kääntää: Muista, että olet kuolevainen, tai Muista, että kuolet, tai Muista oma kuolemasi. Se on useidenkin taiteenlajien ja teosten aiheena, mutta niiden kaikkien tarkoituksena on muistuttaa ihmisiä heidän omasta kuolevaisuudestaan.961634.jpg  Eräänlainen vanitas asetelma
  • Pieter Pauwel (Peter Paul) Rubens (28.6.1577-30.5.1640) oli flaamilainen taiteilija, jota pidetään yhtenä Euroopan suurimmista taidemaalareista. Rubens oli elinaikanaan hyvin menestyksekäs taiteilija. Rubens tunnetaan erityisesti alastomista, ylipaonoisista naisistaan, joiden iho on kuvattu erittäin elävästi. Rubensin aistilliseen ja elämäniloiseen tyyliin vaikuttivat italialaiset taiteilijat, etenkin Tizian. Rubensin työt ovat tyylillisesti tyypillisiä barokin kuvataiteen edustajia.

    957974.jpg  Venus ja Apollo